web analytics
Elämän makuja maistelemassa

Bodö

Tänään sitten selvittiin jo Norjan komeisiin maisemiin ja mielenkiintoisiin ajokokemuksiin, joo kyllä ne kapeat tunnelit tuntuvat vieläkin hieman oudoilta ajaa kun kotomaassa on tottunut niin leveisiin teihin että. Nyt sitten vietämme tässä parisen päivää täällä bodossa ja katsellaan mitä täältä löytyy. Ainakin komea lentkokenttä tuosta ihan kivenheiton päästä. Arvatkaa vaan ovatko lapset olleet iloisia kun ”taas menee lenskari”  ja vielä kohtuullisen lähelläkin 🙂 Maisemat ovat sanalla sanottuna kohtuulliset 🙂 Tuo on napattu tuosta muutaman kymmenen metrin päästä leirintäalueesta. Siellä kallioilla olikin kiva käydä katsomassa miten tuo meri ja taivaanranta yhtyvät, oikeasti siinä näyssä kyllä sielu lepää. Muutenkin tuo meren syömä kallio on todella mielenkiintoinen kuvattava, siinä menis varmasti tunti jos toinenkin jos vain itselleen antaisi luvan laskea mielikuvitus valloilleen.    Nyt vaan sitten sormet ristiin että huominen ei niin kovin sateinen päivä ole että pääsisi tuonne kaupungille pyörimiään ja ties vaikka ostoksien lomassa saattasisi muuta kätkökin antautua löydettäväksi. Joka tapauksessa tälläinen välipäivä tekee enemmän kuin hyvää, niin ajajallekin kuin puhumattakaan lapsista. Tuossa on pari kyselyä tullut siitä että minkälaista kalustoa  tälläinen harrastekuvaaja lomallaan mukanaan raahaa? Nyt tietysti on muistettava sellainen asia että autoon mahtuu ihan kivasti ja pakkaus on tehty sitä myöten. Eli matkassa on JVC GY-HG150 videokamera GoPro Hero3 videokamera Sony HRD-GV66 videokamera Canon S100 pokkari Canon Eos-1 mk IV 24-70 ja 70-200 laseilla. Kannettava pikku omena ja siihen riittävän rivakka ulkoinen kovo tuohon lisäki niin onpa sitä taas lapsella leluja 🙂 Tosin tänään tapahtui sellainenkin ihme että Apple-shopista minä tulin tyhjin käsin ulos, tosin kuin parempi puoliskoni 😀 Sonyn ja Canonin pokkarit kulkevat koko ajan mukana ja muita sitten raahataan tilanteen mukaan. Jo tässä vaiheessa on sanottava että tuo pikku Sony on todella kokoistaan suurempi kamera, suosittelen tutustumaan se nimittäin yllättää. Vaan taitaa tässä vähitellen olla aika siirtyä unten maille. Hyvää ja rauhallista...

Arvidsjaur

Täällä taas 🙂 Säiden haltiat näyttävät tällä kertaa pakottavan jonkinlaiseen suunnitteluun matkan suhteen, sadetta siellä sadetta täällä. Voisipa sanoa että harmillista, mutta tarkoitus olisi huomenissa kuitenkin jonnekkinpäin Norjaa suunnistaa. Tänään aamu meni meilkoisen leikkipuisto pitoisesti. Eli ns. tikkaripuisto kutsui. Ja uskokaa huviksenne että virtaa lapsilla riitti 🙂 Muuten matka sujui melkoisen mukavasti ja sateettomasti. Ja arvatkaa muuten huviksenne että jos ruokapaikan nimenä on Marios ja vielä logossa on erehdyttävästi erästä pelistä tuttu hahmo niin eihän sellaisen ohi voi päästä ilman pistäytymistä syömässä 🙂 No ruoka oli ihan hyvää ja annokset sopivia, suosittelen lapsien kanssa matkaaville.    Täällä on muuten jotain pieniä ja inhottavia mäkärän sukuisia todella verenhimoisia ötököitä melkoisesti liikenteessä. Muuten kyllä pitää nostaa hattua näille Ruotsalaisille leirintäalueille. Kaikki on järjestetty enemmän kuin hyvin, paikat ovat viihtyisiä ja riittävän väljiä sekä huoltorakennukset jne ovat hyvässä kunnossa. Lapsille on riittävästi tekemistä ja leikkipaikat ovat kunnossa. Viisihenkinen perhe yöpyy asuntoautossa sähköpaikassa 240 kruunun hintaan. Hintaa sisältyy tervetulokahvi ja ilman langaton verkko. Ei paha. Eli retkikunnalla kaikki hyvin ja pari purkkiakin tuli tuossa kylällä löydettyä 🙂 Hyvää yötä....

Purkkijahdissa

No tämä aurinkoinen päivä on sitten mennytkin osaksi pitkin metsiä samoillessa. Saldoksi muodostui, paljon itikan ja paarman puremia sekä kahdeksan löydettyä purkkia. Kivaa oli suosittelen kaikille....

Day 9

Aamu alkoi sateisena ja päivä seurasi sitä samaa rataa. Onneksi matkaa ei ollut suunniteltu kovinkaan paljoa tälle päivälle. Eikä aikaakaan kun oltiin sitten tuolla Rovaniemella SantaParkissa josta haluan sanoa muutaman sanasen. Jos teidän ei ole pakko mennä, pakolla tarkoitan sitä että haluatte näyttää lapsille joulupukin niin kiertäkää tuo paikka perhanan kaukaa. Oikeasti ainoa positiivien asia oli tuo joulupukin tapaaminen. Mutta muuten tuo on pahin ”turistirysä” minne olen jalallani astunut. Liekkö kaikille sattunut paha päivä vai onko tuo palvelun taso aina tuollaista, en tiedä. Mutta oikeasti odotin jotain aivan muuta. Erehdyttiin sitten syömäänkin tuolla, uskoisin että tien toisella puolella olevalla Shellin asemalta löytyy parempaa purtavaa ja mukavammalla asiakaspalvelulla varustettuna. Ainakin se on helkkarin paljon halvempaa. Mutta eipä siinä mitään, ompahan nyt sitten tullut syötyä joulupukin nimellä myytävä hampurilainen jossa nähtävästi oli tätä CS-lisää muutama euro. Ei hyvä. Eli eipä sitä olisi ihan heti uskonut että tälläiseen rahastukseen olisi jalkansa laittanut, mutta niinkuin sanoin se Joulupukin luona käynti oli mukava kokemus ja henkilökunta oli oikeasti enemmän kuin ystävällistä. Pisteet. siitä. Eläin puisto jäi sitten suosiolla väliin, kiitos vesisateen. Toivottavasti aamulla on keli ennustusten mukainen ja päästään kuivin jaloin pyörimään tuonne eläintarhaan 🙂 Sitten olisi jäljellä enään se viimeinen etappi kohti kotia. Plääh, tässä se vain tämäkin reissu sitten meni. Olisihan tuota vielä jokusen päivän voinut jatkaakkin, tosin nyt kun ei ole paljoa noita purkkeja tullut bongattua niin alkaa tämä ajaminen tuntua jo rangassa. Noh jospa sitä illalla sitten kotisaunassa saa tuohonkin särkyyn hieman helpotusta 🙂 Ps. arvatkaapa vain herättiinkö aamulla ysiltä, heheheheh. Tälläisiäkin sattui tiellä...

day 8

Hello Finland. Näin sitä vaan ollaan taas kotomaan kamaralla. Melkoisen nopeasti meni nuo reilut kaksi ja puolisataa kilometriä mitä tällä päivälle oli suunniteltu. Pikkuisen olivat muuten lapset innoissaan kun pääsivät taas jälleen kerran ”tikkaripuistoon” leikkimään. Tästä on tullut meille jo traditio, eli aina kun lähdetään Suomesta niin sinne on päästävä samoin kuin kotimaahan palatessa 🙂 Enää ei varmaan voi suunnitella reissua ilman tämän paikan käymistä 🙂 Keli oli onneksi enemmän aurinkoinen kuin sateinen, tänäänkin. Tosin nyt tätä kirjoittaessa tuntuu tuo sade tahdittavan näppäimistön rapinaa. Toivottavasti vaan huomenna Rovaniemellä ja Ranualla olisi sateeton taivas, tai ainakin edes tuolla jälkimmäisessä paikassa. Tässä on tullut opeteltua reissunaikana tuota videokameran käyttöä aika tavalla, tämä siis pitää lukea niin että 90% kuvaamasta matskusta pääseen suoraan roskakoriin. Mutta nyt alkaa vähitellen löytyä ne asetukset millä saa kelvollista kuvaa näkyviin. Tuon fullHd:n saa automaattisesti unohtaa, vaan pitää keskittyä tähän 1280×720 / 50p materiaalin tuottamiseen. Onneksi ei ole tuota BR-poltinta tietokoneessa niin ei tarvitse tuosta resoluution vajaavaisuudesta olla niin huolissaan. Dvd:n formaatti kun ei aivan tuohon riitä. En muuten kenellekkään suosittele enää ikinä mitään muuta kuin dv-nauhakameran ostamista, sen kanssa pääseen pirun paljon vähemmillä ”formaatti-ongelmilla” kuin minkään muun kameran kanssa. Tulipa tuossa äskettäin päivitettyä reissun kätkötilanne nettiin ja iloksi tuli sitten huomattua että tuo parisataa purkkia on kolahtanut rikki, Ruotsista bongattiin kolmisenkymmentä purkkia ( tosin huomenna voipi vielä luku lisääntyä yhdellä tai kahdella ) ja Norjastakin puolenkymmentä. Se on kyllä sanottava että Suomessa nuo luokitukset ovat yleensä melko järkevällä pohjalla, hurreissa taasen ei. En tiedä onko heillä jotenkin erillaiset modet, vai mikä mättää. Korjattavaa tuolla saralla on olisi kyllä kohtuullisesti ainakin noiden D-arvojen kohdalla. Jepsistä jee, mutta pitäisiköhän tässä siirtyä untenmaille. Onhan tässä tämä tunnin aikaero vielä sotkemassa 😀 😀 😀 Aamulla pitää varmaan pistää kello soimaan että ei lipsahda tuonne kymmeneen torkkuessa 🙂 Tässä hieman pomppufiilistä ala Oulua. Hyvää yötä kaikki ystävät...

« Previous Entries

Powered by WordPress | Designed by Elegant Themes