web analytics
Elämän makuja maistelemassa

Akvaario

No nyt on tuo kalalampi hiukkasen aikaa jo kotona viihtynyt ja vihdoinkin alkaa olla se ihan toimivassa kunnossa. Pakko myöntää että olipahan tässäkin hiunoisia alkuhankaluuksia, nimittäin ystävämme tupsulevän muodossa. Eikä nimi anna sille oikeutta, ne ”tupsut” olivat melkoisen mittaisia ja niitä oli oikeasti aivan pirusti. Tuli kokeiltua jotain ”levämyrkkyäkin” ja sen verran täytyy sanoa että melkoisen hukkaanheitettyä rahaa ne tabletit olivat, ei sitten mitään hyötyä. Eli kannattaa suhtautua enemmän kuin varauksellisesti siihen että joku nappi noita leviä mihinkään hävittäisi. Loppujenlopuksi tuo ongelma rupesi helpottamaan kun sai vaan noita kasveja lisää ja ne kunnolla kasvamaan, tosin kasvilannoiteesta näytti tuo leväkin diggaavan 🙁 Tällä hetkellä lammikossamme asustelee sekalainen seurakunta joka koostuu, mustamolleista, partamonneista, albiinomonnisista, leväbarbi(t), käärmekaloista, paratiisikaloista ja sinileukakirjoahvenista. Hirveä määrä lajeja, mutta kuitenkin kalamäärä on varmaan enemmän kuin kohtuullinen tuon kokoiseen altaaseen. Eli reviiririitoja ei suuremmin ole ollut, ainostaan nuo paratiisikalat ja leväbarbit eivät tule juttuun oikein kunnolla. Barbit saivat nimittäin melkoista kyytiä kun altaaseen tuotiin. Alun alkaen niitä oli kolme, mutta tällähetkellä ei ole varmaa havaintoa kuin yhdestä. Tosin näillä pikkuisilla on melkoisen hyvä jemma eli käytössäolemattoman sisäsuodatinkotelon alla. Sieltä ne aina silloin tällöin pistäytyvät katsomassa maailman menoa. Tällä hetkellä ei juuri paineita ole kalaston lisäämiseen, kiitokset Maljalalmen suuntaan 🙂 Paitsi että muutaman käärmekalan voisi kyllä vielä ottaa, niitä kun ei kovin hirveän usein näe liikenteessä ja ne ovat kyllä enemmän kuin mielenkiintoisen näköisiä otuksia. Ja tähän lopuksi jotain rauhoittavaa akvaarion tuijotus musiikkia, enjoy....

Käänteissäätöä

No nyt on sitten ensimmäiset kalat altaassa ja nyt ollaan sitten vesiarvoja vauhdittu melkoisen tarkalla silmällä. Eikä niissä olekaan ollut ongelmia tuota kokonaiskovuutta lukuunottamatta. Asteikkohan menee jotakuinkin näin 0 – 8 on pehmeää 8 – 14 keskikovaa ja 14 – 30 on sitten sitä kovaa vettä. Meillä lukema oli 28. Hiukkasen vaikeata on rakentaa kaloja tuollaisen lukeman ympärille eli veden kovuutta pitäisi saada sitten laskettua ja reippaasti.No ehkä omituisinta on kuitenkin se että vesihanasta otetun veden kovuus pyörii tuolla 4:n kohdilla.  Altaassa ei pitäsi olla mitään ihmeempää mikä tuollaisen nousun voisi aiheuttaa. Tietysti vedenvaihdoillahan tuota saisi laskettua kohtuullisesti.Tai sitten jos haluaisi oikeasti hifistellä niin kääteisosmoosilaitteistoa peliin niin silloin ainakin saa varmuuden siitä että vesi on oikeasti puhdasta. Tietysti hifistely ei ole halpaa, joten pitänee asiaa tutkia ihan kaikessa rauhassa. Puhdasta vettähän saisi myöskin tislauslaitteiston kautta, mutta taitaa tuo ”pannu” jäädä hankkimatta. Valmista tuotetta kun tarvitaan useampi sankollinen viikossa. Menis muuten illat tiputtelun merkeissä. Siis veden 😀 Mutta pitänee nyt ensialkuun seurata sitä miten nuo vesiarvot saadaan kohdistumaan vedenvaihdoilla. Toivottavasti onnistuu, säästäisi melkoisesti rahaa kun ei tarvitsisi ihan kaikkea hiluja hommata. Mutta taas toisaalta sittenhän sitä oltaisiin taas lähempänä tuota merivesiallasta mikä olisi enemmän kuin kiva saada joskus tähän tuvan nurkkaan nököttämään 🙂 Mutta jos teillä kenelläkään on kokemusta tuon veden kokonaiskovuuden säätämisestä niin heittäkää ihmeessä vinkkiä. Mikään kalkkikivilouhos ei ole kyseessä, vaan ihan normi soralla tehty allas. Kokoa tuolla on 260 litraa ja kalasto koostuu tällähetkellä parista partamonnista ja seitsemästä mustamollista. Ja sen verran jo tiedetään että monnit eivät viihdy noin kovassa vedessä, mutta tarkoitus olisi saada tuo kokonaiskovuus sinne 8-10 kieppeille että loppukalaston hankkiminen olisi mahdollisimman helppoa. Tai sitten vieläkin pehmeämmäksi jolloin noille molleille kyllä pitää etsiä sitten uusi koti. Seuraavaksi pitäsi saada itsestään sen verran niskasta kiinni otettua että selviytyisi tuonne katolle, on nimittäin tuo sääasema hiukkasen lumen peitossa ja ainakin toiveissa olisi että sellaista myrskyä ei nyt tulisi että tuulimittari heräisi henkiin. Ainakaan näillä reilun parinkymmenen asteen pakkasilla....

Kalalampi ja koripalloa

Jee, tulihan se päivä vihdoinkin että sain akvaarioon hiekat, kasvit ja veden sisälle. Hiukkasen meinasi kyllä eilen kiirettä pukata kun tuo aikataulu taas teki tepposet. Oli nimittäin sellaista ravia kun ITE:ltä päästiin lähtemään. Mutta loppujen lopuksi ennen korispeliin lähtemistä kaikki paitsi suodatin oli toiminnassa ja sekin sitten matsin jälkeen alkoi pyöriä melkoisen iloisesti. Hiukasen pitää vielä tuota ohjekirjaa lukea että saa säädöt yö ja päivävirtauksiin kohdilleen. Ja jos veden arvot asettuvat uomiinsa niin viikonloppuna tai alkuviikosta saa käydä sitten ensimmäisillä kalaostoksilla. Hiukkasen pojat, etenkin vanhin odottaa tuota asiaa. Hänellä on jo mielessä minkälaisen fisun hän haluaa omaksi nimikkokalaksi. Aika pirun  mukavaa 🙂 Olipa muuten melkoinen koripallopeli tuo eilinen KTP:n kaataminen. Meinasi oikeasti tulla hiki kun homma meni melkoisen tiukaksi loppuminuuteilla. On se vaan niin käsittämättömän hienoa miten kotijoukkue jaksaa pelata niin älyttömällä miehityksellä. Harvemmin vieraalla on enemmän pelaajia listassa kuin kotiporukalla. Toivottavasti vahvistusta saadaa muuten voi olla keväällä hiukkaisen vaikeat ajat edessä. Se vaan näissä otteluissa on niin ikävää että mistään ei tunnuta saavan asiansa osaavia tuomareita kentälle. Kyllä tuossakin pelissä annettiin niin käsittämättömiä tuomioita. No joka pelissähän niitä voi sattua mutta nyt näytti kyllä siltä että jonkinlainen värisokeus oli näiden kolmen pillipiiparin silmiin iskostunut. Jotenkin tämä video kuvastaa enemmän kuin hyvin sitä touhua mitä kentällä oli. Varmaan myös kaikki televisiosta peliä seuranneet saivat asian myös havaita, ainakin yleisön kannustamisen muodossa. Toivottavasti tuota kolmikkoa ei ainakaan tuossa muodossaan enää koskaan nähdä Joensuussa. Heh, tajusimpa tässä juuri että nythän ollaan siinä ajankohdassa milloin lekurin puheiden mukaan pitäisi tuo yliajettu polvi olla paremmassa iskussa mitä se on ollut vuosiin, noh eipä tarvitse monesti arvata onko se. NFW. No kävely onnistuu ihan kohtuullisesti, mutta mitään raskaampaa sitä ei voi sitten tehdä. Hiukkaisen tuo ketutus nostaa päätään, mutta mitäpä sille enään voi. Alkaa kovasti näyttää siltä leikkauskierre odottaa, perkele. Kumpa nyt joko viisas ihminen keksisi jotain uutta tuolle saralle ja tästä vielä pääsisi joskus liikenteeseen silleen tosissaan.  Hope so. Muuten onneksi hieman näyttää tietyt asiat menevän oikeampaan suuntaan. Ja toiveissa on että ehkäpä sitä joskus jonain kauniina päivänä voisi olla edes hieman helpottuneempi. Tähän sitten se suurempi HOPE SO. Mutta varmaan tästä pitäisi käydä koppaamassa sopivasti särkylääkkeitä ja siirtyä tuonne sängyn suuntaan ja uskoa että akvaarion suodattimen putket on vedetty sen verran tiiviisti että vuotoja ei tule. Hyvää yötä....

Kohta pääsee kalakauppaan

Akvaario sitten vihdoinkin laskeutui kotiin. Ainoana ongelmana oli se että kyseisen lammen mukana piti tulla tietynmallinen ulkosuodatin ja tietenkin sattuman oikeusta kyseinen suodatin oli väärä ja oikeaa ( edellyttäen että se nyt ei vielä vaihdu siihen lämmittimellä olevaan malliin 🙂 ) saa vielä odottaa varmaan viikonpäivät. No sitten pääsee hiekan pesuun ja kasvien istuttamiseen. Olisihan tuon voinut kyllä tehdä jo tänäkin viikonloppuna. On muuten melkoisen mielenkiintoista miten paljon uutta ja mielenkiitoista tällekkin alalle on tullut. Meinais nimittäin mennä kahvit väärään väärään kurkuun kun luin eräästä mallista jonka voi ohjelmoida näppärästi suoraan omalta tietokoneelta. Säätöjä riittää lämpötilasta päivä- ja yövirtaukselle 🙂 ruokinta-automaatitkin osaavat nykyisin hoitaa ruokinnan automaattisesti sattunnaiseen aikaan. UV-Sterilaattorilla pääsee kätevästi eroon vedessä leijuvasta levästä jne jne jne. Itsellä nimittäin on tainnut vajaat kymmenkunta vuotta olla siitä kun viimeksi kalalampea on ollut perustamassa ja silloin ei tuollaisista ominaisuuksista voinut edes uneksia. Tekniikka on kiva kaveri 🙂 Tulis vaan se suodatin nyt äkkiä että päästäisiin värkkäämään allasta aloituskuntoon. Ovat nimittän nuo jäpälät aiheesta hiukkaisen innossaan. Muuten tämä viikonloppu on mennyt melkoisen rauhallisesti kun keskimmäisellä on parvorokko, onneksi jo paraneminen alkaa olla loppusuoralla. Saas nähdä miten meidän muiden käy, yleensähän se kyllä osaa kiertää koko porukan. Toivottavasti vaan jättää muilla tuon kuumeilun väliin, vaikka lapsen pärjääkin tuon kuumeen kanssa kertaluokkaa paremmin kuin aikuiset niin kyllä tuollaiset reilut 40 astetta lämpöä on melkoisen paljon. Sattuipa muuten eilissäpäivänä melkoisen komea kuutamo pilvien välistä paistamaan. Kerrankin oli tuuria mukana ja sain kameran jalustoineen viritettyä ennenkuin pilvet sotkivat näkymän. Kuvausikkuna ei varmaan ollut kuin vajaan varttitunnin mittainen. Onneksi ei takapihaa kauemmaksi tarvinnut mennä jalustaa asentamaan. Siinä samalla tuli sitten opiskeltua tuota Photarin HDR-puolta hiukkaisen. Kuva on koostetu viidestä eri valotuksesta, jonka jälkeen sitten sitten ”pientä ja varovaista” edittiä että sain otoksen tuohon lopulliseen muotoon. Harvemmin itse on noinkin tyytyväinen lopputulokseen 🙂 Joskus vain käy tuuri. Ensiviikolla sitten ratkeaa muutamia enemmän kuin tärkeitä asioita, eli sormet ristiin toivotaan että kaikki menisi kerrankin hyvin ja asiat menisivät hyvin. Hope...

Powered by WordPress | Designed by Elegant Themes